KETONENOKSI.COM

VTT:n viime viikolla ilmestyneessä uutiskirjeessä Daniel Pakkala (VTT) ja Jim Spohrer (IBM) korostivat, kuinka avoimen lähdekoodin tapainen teknologiakehitys tulee vähitellen demokratisoimaan myös tekoälyn. Käynnissä oleva VTT:n ja IBM:n välinen tutkimusyhteistyö nostaa esille kiinnostavan kysymyksen siitä, miten tekoäly tulee vaikuttamaan erilaisten palvelusysteemien rakenteisiin ja arvonluontiin.

Tarkastusvaiheeseessa olevan väitöskirjatyöni “Value cocreation in multi-actor networks – enlarging the understanding of service innovation” perusteella uskallan väittää, että se mikä tekee tekoälyn hyödyntämisestä erityisen vaikeaa ei ole niinkään teknologia itsessään, vaan siihen kytkeytyvä tarve kokonaisvaltaiseen murrokseen  ajatus- ja toimintamalleissa. Tutkimukseni nojautui IBM:n menestyksekkään organisaatiouudistuksen myötä 2000-luvun alussa syntyneen palvelututkimuksen (service science) sekä viime vuosina palvelulogiikan (service-dominant logic) luomiin näkökulmiin innovoinnista ja arvon yhteiskehittämisestä.

Liiketoiminnallisesti ajateltuna näyttää siltä, että merkittävimmät tulevaisuuden kasvumahdollisuudet eivät muhi yksittäisten toimijoiden käsissä vaan edellyttävät niin yksilöiden kuin organisaatioiden kykyä kehittyä ja toimia osana erilaisia monitoimijaverkostoja. Parhaiten tekoälyn hyödyntämisessä tulevat siis menestymään nimenomaan sellaiset organisaatiot, jotka kykenevät kehittämään toimintaansa monitoimijaverkostoissa yli tieteenalojen ja toimialarajojen. Se edellyttää aivan uudenlaisia tapoja tehdä työtä, verkostoitua ja luoda arvoa. Valitettavasti tällaista systeemitason ymmärrystä ei monissakaan organisaatioissa vielä ole tai sen kehittymistä ei osata riittävästi tukea.

Ohessa kaksi kuvaa, jotka omalta osaltaan tukevat systeemiajattelun merkitystä tekoälyn hyödyntämisessä. Ensimmäisessä kuvassa on Spohrer et al (2017) kuvaus sosioteknisestä systeemistä (wisdom service system), jossa tekoälyn rooli on tukea niin vuorovaikutusta kuin päätöksentekoa. Toisessa kuvassa  on Bellinger et al (2004) jo aiemmin luoma kuvaus monitoimijuuden (yhteys) ja ymmärryksen kehittymisen välisestä suhteesta. Kuvia tarkastellessa on ilo todeta, että niin eurooppalaista kuin erityisesti suomalaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa muutaman vuosikymmenen hallinnut reduktionistinen, siiloihin perustuva ajattelu on vihdoin korvautumassa laajemmalla, systeemitason ymmärryksellä.

Kuva 1. Tekoäly tiedonhallinnan muokkaajana

Kuva 2. Datasta kohti syvempää ymmärrystä

Lähteet:

Bellinger et al (2004) Data, Information, Knowledge, and Wisdom 

Lusch & Nambisan (2015) Service Innovation: A Service-Dominant Logic Perspective. MIS Quarterly, 39(1), pp. 155–175.

Mazzucato (2018) Mission-Oriented Research & Innovation in the European Union, European Commission

Pakkala & Spohrer (2018) Open technologies will democratize AI

Siddike et al (2018) Wisdom service systems: Harmonious interactions between people and machine, In Advances in The Human Side of Service Engineering: Proceedings of the AHFE 2017 International Conference on The Human Side of Service Engineering, July 17−21, 2017, The Westin Bonaventure Hotel, Los Angeles, California, USA

Spohrer & Maglio (2008) The Emergence of Service Science: Toward Systematic Service Innovations to Accelerate Co-Creation of Value. Production and Operations Management, 17(3), pp. 238–246.

Spohrer et al (2017) Rebuilding evolution: A service science perspective. In Proceedings of the 50th Hawaii International Conference on System Sciences 2017 (pp. 1663–1672). Hawaii, USA.