KETONENOKSI.COM

Tämä sivu on päivityksen alla… viimeinen päivitys tehty vuonna 2022.

Siinä missä kiinnostus tulevaisuusajatteluun ja ennakointiin kasvoi merkittävästi jo läpi 2010-luvun, on kiinnostuksen määrä ja luonne koronapandemian myötä muuttunut olennaisesti. Huomio on kuitenkin toistaiseksi kiinnittynyt ennen kaikkea yritysten strategiseen kykyyn sopeutua yllättäviinkin toimintaympäristömuutoksiin. Eri asia kuitenkin on, missä määrin ymmärrys tulevaisuusajattelua ja ennakointia kohtaan on todella muuttunut? Mitä tarkoittaa tulevaisuudenlukutaito tai yritysten tulevaisuuskestävyys 2002-luvulla ja mihin suuntaan kehitys on menossa? Mikä on tulevaisuuskestävyyden rooli esim. ekososiaalisesti kestäviin tulevaisuuden tavoitteisiin pyrittäessä?

Maailma on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana monin tavoin. Vaikutukset yritystoimintaan ovat olleet ennennäkemättömiä ja kauaskantoisia – eivätkä kaikki muutokset ole olleet niille edullisia. Muun muassa yritysten elinvoimaa kuvaava yritysten keski-ikä on laskenut dramaattisesti. Ja kumulatiiviset voitot ovat laskeneet sitäkin nopeammin. Niinpä monet asiantuntijat ovat aktivoituneet puhumaan ketterämpien lähestymistapojen ja työkalujen puolesta, rohkaisten yrityksiä ennakoimaan ja luomaan parempaa, systemaattisempaa ymmärrystä muuttuvista olosuhteista.

Juuri nyt kaipaamme mm. lisää ymmärrystä siitä, miten erilaisia ennakointijärjestelmiä rakennetaan ja mitä tarvitaan niiden ylläpitämiseksi. Enkä puhu nyt vain kansallisista tai toimialajärjestötason ennakointijärjestelmistä vaan yksinkertaisista, eri kokoisille yrityksille sopivista tiedonhallinnan järjestelmistä. Kuten muutama vuosi sitten julkaistut tutkimukset osoittivat, vahvasti tulevaisuussuuntautuneeet yritykset saattavat pitkällä aikavälillä jopa kaksinkertaistaa talouskasvunsa ja saavuttaa merkittävää kannattavuushyötyä suhteessa muihin yrityksiin. Ei siis ihme, että ennakoinnista on tullut keskeinen 2020-luvun kilpailukykytekijä.

Käytännön kokemuksia organisaatiotason tulevaisuuskestävyyden kehittämisestä

Oma, vuonna 2017 alkanut tutkimus-, kehitys-, opetus- ja konsultointityöni on keskittynyt organisaatioiden dynaamiseen tulevaisuuskestävyyden rakentamiseen. Ensin tulevaisuuskestävyyteen perehtyen yritysfuturistina yksityisessä omistuksessa olevassa strategisen konsultoinnin ja valmentamisen yrityksessä, sitten translationaalista toimijuutta pohtien verkostomuotoisessa yhteistyössä muiden futuristien kanssa, ja viimeisimpänä transformatiivista ennakointia eri näkökulmista tarkastelevana tutkijana.

Yhtäältä, työni on tarkoittanut erilaisten ilmiöiden havainnoimista, tarkastelua, analysoimista ja yhteen kokoamista. Näkemysten luomista erilaisten tulevaisuuteen suuntautuneiden käytäntöjen ja prosessien soveltamisen haasteista sekä mahdollisuuksista. Toisaalta, se on tarkoittanut työskentelyä erilaisen tiedollisten ja kokemuksellisten prosessien parissa. Innostamista tulevaisuussuuntautuneeseen ajatteluun. Näkemysten jakamista työtovereideni, verkostokumppanieni sekä vertaismentoroitavieni kanssa. Viimeisimpänä mukaan ovat tulleet myös opetus- ja valmennustehtävät (mm. yamk- ja EMBA-koulutukset).

Keskeisimpiä oppejani organisaatioiden tulevaisuuskestävyyden kehittämisestä on koottu artikkeliin “Developing organisational futures orientation“, joka kuvaa 2,5 vuoden kehitystyötäni organisaatiotason transitiosta kohti tulevaisuussuuntautuneempia toimintamalleja. Kuten artikkelista on luettavissa, tulevaisuutta ei voi rakentaa umpiossa, vaan verkostoitumalla laajasti erilaisten organisaatioiden ja toimijoiden kanssa. Ennen kaikkea, artikkeli korostaa prosessin onnistumisen edellyttävän muutosta sekä ajattelumalleissa että menetelmällisen osaamisen kehittymistä.

Tässä artikkelini yhteenveto vuodelta 2020 (in English):

Kun taas tulevaisuuskestävyyttä haluaa pohtia ekosysteemin näkökulmasta, kannattaa vilkaista tätä kuvaa, jonka julkaisin myös osana tulevaisuusblogi.fi :ssa julkaistua kirjoitustani Ennakointia ekosysteemisessä yhteistyössä: tiedon / tiedolla johtaminen:

Ja koska tulevaisuuskyvykkyyden rakentuminen on vahvasti sidoksissa myös uuden innovointiin, suosittelen katsomaan myös esitykseni innovoinnin ja ennakoinnin yhtymäkohdista Roboboost -webinaarissa vuonna 2021. Lisäksi suosittelen tutustumista syksyllä 2022 ilmestyneeseen CLA 3.0. Thirty years of transformative foresight -kokoomateokseen, jossa esitellään erilaisin käytännön esimerkein kerrosanalyysiksi suomalaisittain nimetty, UNESCO-professori Sohail Inayatullahin kehittämä suosikkimenetelmäni CLA / causal layered analysis. Teoksessa on mukana alunperin vuonna 2017 julkaisemani artikkeli Creating a shared narrative – the use of causal layered analysis to explore value co-creation in a novel service ecosystem, jossa pohdin systeemisen ajattelun vaikutusta innovointiin.

Transformatiivisuus: tavoitteena ekososiaalisesti kestävä tulevaisuus

Vaikka tieteellinen kiinnostukseni translationaaliseen toimijuuteen ja transformatiiviseen tulevaisuudentutkimukseen / ennakointiin on vasta aluillaan, olen koko ikäni toiminut monitoimijayhteistyön ja moniäänisyyden teemojen parissa sen enempää asiaa ajattelematta. Vaikka näitä teemoja on jo paljon tutkittu ja osaamista löytyy, on oppien käytäntöön viemisessä kuljettu varsin kivisiä polkuja. Tästä esimerkkinä vuonna 1972 Rooman klubin julkaisema ‘Limits of growth’ sekä 50v myöhemmin julkaistu ‘Limits and Beyond: 50 years on from The Limits to Growth, what did we learn and what’s next?’, jossa pohditaan mm. syitä muutoksen hitauteen ja keinoja asian edistämiseksi. Omassa tutkimuksessani lähestyn tätä aihepiiriä siitä näkökulmasta, miten voimme edistää kykyämme kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja siten lisätä aktiivista toimijuutta kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpiä tulevaisuuksia. Mm. Futurassa 3/22 esiin nostamani väittämä on, että sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää kehittynyttä kykyä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

Ei riitä, että kuvittelemme vaihtoehtoja. On ymmärrettävä, millä tavoin kuvitelmat muodostuvat erilaisissa yksilöllisissä ja kollektiivisissa prosesseissa. On kehitettävä menetelmiä, joilla voimme tietoisesti vahvistaa niin kuvittelukykyämme kuin toimijuuttamme kohti moniäänisempiä, tiedonintresseiltään monimuotoisempia ja ylisukupolvisempia ajattelumalleja.

Lopuksi: Tulevaisuuskestävyyden kehittämiseen liittyvää sanastoa, lähteitä, aikaisempia blogikirjoituksia

Toimialaennakointi (industry foresight): Toimialaennakoinnin käsitteen lanseerasivat Hamel ja Prahalad 1990-luvun alussa. Määritelmä mukaili Daftin ja Weickin luomaa käsitystä organisaatioista tulkintajärjestelminä, yhdistämällä siihen tulevaisuuden tutkimuksen ja strategisen johtamisen menetelmät. Huomio kohdentui toimialan tai kohdemarkkinan mahdollisuuksien ja uhkien syvälliseen ymmärrykseen.

• G. Hamel and C. K. Prahalad, ‘Competing for the Future’, Harvard Business Review, vol. 72, no. 4, pp. 122–128, 1994.

Strateginen ennakointi (strategic foresight): Strateginen ennakointi viittaa kykyyn luoda ja ylläpitää korkealaatuista, johdonmukaista, käytännön toiminnan kannalta hyödyllistä ennakointitietoa. Strateginen ennakointi korostaa strategian ja ennakoinnin läheistä yhteyttä toisiinsa sekä korostaa strategian ja strategisten kyvykkyyksien kehittämisen välistä yhteyttä.

• P. Scoblic, ‘Strategic forsight as dynamic capability: a new lens on knightian uncertainty’, Harvard Business School, Working paper 20–093, 2020.
• T. Kuosa, The Evolution of Strategic Foresight: Navigating Public Policy Making. Routledge, 2016.
• R. Rohrbeck and J. O. Schwartz, ‘The value contribution of strategic foresight: Insights from an empirical study of large European companies’, Technological Forecasting & Social Change, vol. 80, no. 8, pp. 1593–1606, 2013.
• R. Vecchiato and C. Roveda, ‘Strategic foresight in corporate organizations: Handling the effect and response uncertainty of technology and social drivers of change’, Technological Forecasting & Social Change, vol. 77, no. 9, pp. 1527–1539, 2010.

Yritysennakointi (business foresight tai corporate foresight): Yritysennakointi viittaa yksinkertaisesti ennakointiin liike-elämää edustavissa organisaatioissa. Siinä missä englanninkielisten käsitteiden välinen ero on jokseenkin häilyvä, suomeksi käsite on varsin yksiselitteinen.

• A. Fergnani, ‘Corporate foresight: A new frontier for strategy and management’, Academy of Management Perspectives, vol. In press, 2020.
• R. Rohrbeck, M. E. Kum, T. Jissink, and A. Gordon, ‘Corporate foresight benchmarking report 2018: How leading firms build a superior position in markets of the future’, Aarhus University, Aarhus, Denmark, 2018. Accessed: May 30, 2018. [Online]. Available: https://ssrn.com/abstract=3178562.
• A. F. de Toni, R. Siagri, and C. Battistella, Corporate Foresight. Anticipating the future. Routledge, 2017.
• R. Rohrbeck, C. Battistella, and E. Huizingh, ‘Corporate foresight: An emerging field with a rich tradition’, Technological Forecasting & Social Change, vol. 101, no. December, pp. 1–9, 2015.
• H. A. von der Gracht, C. R. Vennemann, and I.-L. Darkow, ‘Corporate foresight and innovation management: A portfolio-approach in evaluating organizational development’, Futures, vol. 42, no. 4, pp. 380–393, 2010.

Tulevaisuussuuntautuneisuus (futures orientation): Tulevaisuuden suuntautumisen käsite viittaa moniin eri tieteenaloihin ja erilaisiin näkökulmiin. Laajimmassa merkityksessään sitä käytetään kuvaamaan, missä määrin yksilöt, ryhmät tai organisaatiot ymmärtävät tulevaisuuden, kuinka he ennakoivat ja valmistautuvat tuleviin seurauksiin ja miten he omaksuvat tulevaisuuden.

• M. Dufva and T. Ahlqvist, ‘Elements in the construction of future-orientation: A systems view of foresight’, Futures, vol. 73, s. 112–125, 2015.
• R. Rohrbeck, 2010. Corporate Foresight: Towards a Maturity Model for the Future Orientation of a Firm. Heidelberg and New York: Physica-Verlag, Springer.

Tulevaisuuskestävyys (futures fitness tai futures proof tai futures preparedness): Toisaalta, tulevaisuuskestävyys on yleiskäsite, jolla kuvataan yksilöiden, organisaatioiden tai valtioiden kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Toisaalta, tulevaisuuskestävyys viittaa muutamaan erityiseen näkökulmaan: Esimerkiksi metodologiseen lähestymistapaan (futures fit) jossa tavoitteena on tukea toimintaa kohti sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa, taloudellisesti osallistavampaa ja ympäristön kannalta ennallistavampaa tulevaisuutta. Tai uusilla yhteistyöalustoilla tehtävään, ennakointia ja skenaariomenetelmää yhdistävään tiedonvaihdon tehostamiseen (futures proof), sekä valmiuteen suunnata organisaation strategista suuntaa (futures preparedness). Kaiken kaikkiaan tulevaisuuskestävyydellä viitataan innovaatioiden kehittämiseen, skenaarioiden suunnitteluun ja strategian toteuttamiseeen.

• ‘Future preparedness: A conceptual framework for measuring country performance’, World Economic Forum, Geneve, Switzerland, White paper, 2017.
• H. Jalonen, M. Lehto, A. Tonteri, M. Koskelo, A. Nousiainen, and T. Jäppinen, From signals to future stories. A handbook for applying foresight in the field of welfare. Helsinki, Finland: Turku University of Applied Sciences, 2017.

Tulevaisuudenlukutaito (futures literacy) ja tulevaisuustietoisuus (futures consciousness): Siinä missä tulevaisuudenlukutaidolla kuvataan kykyä yksilöidä, suunnitella, kohdistaa ja käyttää yksilön ennakoivia oletuksia tulevaisuudesta, tulevaisuustietoisuus viittaa keinoihin mitata ja analysoida yksilöiden tai ryhmien kykyä toimia tulevaisuuteen suuntautuneilla tavoilla.

• L. P. Mureith, ‘A Note on the state of futures preparedness’, Journal of Futures Studies, Feb. 11, 2019.
• S. Ahvenharju, M. Minkkinen, and F. Lalot, ‘The five dimensions of Futures Consciousness’, Futures, vol. 104, s. 1–13, 2018
• R. Miller, Transforming the future. Anticipation in the 21st century. New York, USA: Taylor & Francis, 2018.
• R. Miller, ‘Learning, the Future, and Complexity: An Essay on the Emergence of Futures Literacy’, European Journal of Education, vol. 50, no. 4, s. 513–523, 2015.

Transformatiivinen ennakointi (transformative foresight): Tulevaisuudentutkimuksen uusimpia suuntauksia, jossa näkökulmana on mahdollisuus emergensseille uusille kehityssuunnille. Tavoitteena ei silloin ole niinkään tulevaisuuden kehityssuuntien määrittely vaan erilaisten mahdollisuuksien pohtiminen.

• S. Inayatullah, ‘Causal Layered Analysis’, TEDxNoosa, 2013, ks. https://www.youtube.com/watch?v=ImWDmFPfifI
• S. Inayatullah, R. Mercer, I. Milojevic & J.A. Sweeney (toim.), ‘CLA 3.0: Thirty Years of Transformative Research’, 2022.
• H-K. Aalto, ‘Causal Layered Analysis (CLA) eli kriittinen kerrosanalyysi’, Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä, s. 289-296, 2022

Muita ennakoinnin käsitteitä: yrittäjyysennakointi (entrepreneurial foresight), osallistava ennakointi (participatory foresight), johtamisen ennakointi (managerial foresight)

Lopuksi muutama linkki alunperin Talent Vectian (nyk. osa Verona-konsernia) verkkosivuilla julkaistuihin blogikirjoituksiini: 1) Miten edistää organisaation tulevaisuusosaamista ja tulevaisuuden kilpailukykyä?, 2) Millaisia ovat tulevaisuuden markkinat ja osaamistarpeet? Näkemys neljästä suuresta murroksesta, 3) Tulevaisuuskyvykkyys strategisten kyvykkyyksien ja osaamisten kehittämisen kivijalkana, 4) Miten työskennellä tulevaisuuden parissa? Viisi keskeistä oppia, 5) Paras lääke koronaan: Keskity yritystoimintasi uudistamiseen, 6) Miten rakentaa toimiva innovaatioekosysteemi?